Pekka Iiskonmäki Koskaan ei tiedä mihin pystyy ellei yritä tosissaan

Millaisena muistan Neuvostoliiton?

  • Privet pieni punasotilas
    Privet pieni punasotilas
  • Älä puhu, jos haluat asua kotonasi.
    Älä puhu, jos haluat asua kotonasi.
  • Jos kansalainen vielä vaatii valkoista leipää, niin juna odottaa
    Jos kansalainen vielä vaatii valkoista leipää, niin juna odottaa
  • Siellä se puhdas sosialismi häämöttää horisontissa.
    Siellä se puhdas sosialismi häämöttää horisontissa.
  • Kuvia perhealbumista. He ovat Neuvostoliiton tulevaisuus.
    Kuvia perhealbumista. He ovat Neuvostoliiton tulevaisuus.

Valehtelu, sumutus ja tietämattömyys rehoittivat.

Nälkäisen pataljoonan sotilaat leikkasivat päiväkausia puunlehtiä vihreästä paperista ja maalasivat asfalttia mustaksi. Aseita heille ei uskallettu antaa.

Puolet neuvostokansasta oli lounasaikaan mennessä juovuksissa.

Talot alkoivat vajota ennen harjannostajaisia.

Ruokalat haisivat tiskirätiltä ja mahorkalta. 

Kesällä ei hanasta saanut lämmintä vettä.

Neuvostonaisilla ei ollut kuukautisia, eikä siis tarvittu terveyssiteitä.

Lääkäriin et päässyt ilman lahjuksia.

Kaikki varastivat valtiolta.

Taksit, portsarit ja baarimikot olivat kuninkaita.

Mikrotietokoneet olivat maailman suurimpia.

Varustajat, kaupan johtajat ja rahtarit olivat jumalia.

Aamulla alkoi radiosta Pravda. Illalla Vremjan valehtelu ylitti sen kirkkaasti.

Vremjan jälkeen alkoi paatoksellinen verta tihkuva sotaelokuva.

Aamulla linjalta tullut makkara oli hiirien ja rottien karvoja täynnä.

Русская машина, piti purkaa ja kasata uudelleen. Ei se silti toiminut.

Täysipäiset pantiin mielisairaalaan.

Seinillä oli korvat ja kateus riitti yhdensuuntaiseen junalippuun.

Enempää en halua muistaa. Menee sunnuntai pilalle.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Oli se sentään rikas valtio, kun varastettavaa riitti niin kauan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#1
Великая страна, большая терпимость!

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Igor pyöri sängyssään, eikä uni tullut silmään.

Sitten Igorilla välähti. En varastanut tänään mitään.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Muistaakseni Radio Jerevan kehotti yhdistämään jääkaapin johdon radion ulostuloliitäntään, jos jääkaappi oli tyhjä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Radio Jerevanin legendaarinen haastattelu oli seuraava.

Englantilainen toimittaja kysyi:

''Saako kansalainen arvostella Neuvostoliittoa?''

Toveri Bop блатной vastasi: ''Kyllä voi, mutta asun mieluummin kotona.''

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #7
Keijo Räävi

Neuvostoliitto oli luotettava naapuri.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Pihani toiselta puolta kuului reipas huuto satojen nuorten miesten suusta:

Я служу Советскому Союзу!

Opettele Keijo se ja ota jääkylmää vodkaa päälle.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Hyvistä suorituksista sentään palkittiin; Neuvostoliiton sankari sai mennä jonon ohi.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Luokkaretkellä uudet, ns läskipohjakengät toivat mukanaan hajumuiston, ammoniakkimainen tuoksu tarttui pesuaineesta, jota oli lutrattu vessojen lattioille tosi rankalla kädellä. Kengät joutuivat toviksi ulkosäilytykseen.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#10
Kesällä jauheklooria tipoteltiin kaduille hajujen peittämiseksi.

Viemäriaukot olivat valkoisen jauheen peitossa ja teurastajan entistä esiliinaa käyttävä mamma myi siinä vieressä jäätelöä.

Rotista tuli kaljupäisiä, mutta lihavia.

Silti ulo haisi ja balalaikka soi kaihosti.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Miksi blogisti käyttää neuvostovalmisteista tai muuten kädetöntä kuvankäsittelyä? Kuvathan on tarkoitettu esitettäväksi pienoiskuvina, jotka voi suurentaa, mutta nyt ne on pienoiskuvia, jotka voi pienentää.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#11
Luotin liiaksi Risto Jääskeläinen länsimaalaisuuteen.

Nyt teen paljastuksen.

Googleta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Suoritin kuvahakuja:

https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art1462577
http://www.paperboats.me/article/photos-of-the-day...
https://www.pinterest.fr/pin/478014947924660832/

Kovin on vaivalloinen tapa katsella kuvia suurenpina. Jospa vain luopuisit nevuostohenkisestä osaamattomuudestasi kuvien osalta?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #15

#15
Plogini ei ole yleisliittolainen, vaan perustuu omiin kokemuksiini Neuvostoliitossa.

Minulla oli aikoinaan Zenit kamera Helioksen objektiivilla ja Orwon filmiä. Sitä sai Kaubamajasta ja Tõnismäen filmipuodista.

Missä päin Neuvostoliittoa Ристо asuit?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #17

Orwon diafilmi oli täysin käyttökelpoista, ja Suomestakin lähetettynä kehittivät ilmaiseksi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #22

#22
Niistä tehtiinkin diakuvia, koska paperikuvat kellastuivat nopeasti.

Diakone ei maksanut kuin 15 rublaa. Sillä heijastettiin kuvat yleensä valkoiseen seinään tai oveen.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #15

Pahoitteluni. Pienet kuvat saivat keittämään yli.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuossahan se kaikki oleellinen.

Kun vierailin ensimmäisen kerran Neuvostoliitossa vuonna 1974 Tallinnan matkalla, ensivaikutelma oli hiukan odotettua parempi. Viru-hotelli hohti uutuuttaan ja illan pimetessä ikkunasta avautui näkymä Tallinna Kaubamajan välkkyviin valomainoksiin, kadulla hyöri takseja ja muita henkilöautoja ihan normaaliin malliin. Pari päivää kokemusta lisää siellä kyllä muutti tuon kulissi-imagon täysin ...

Toisen kerran vierailin Leningradissa keväällä 1978. Kun bussimme ylitti rajan Vaalimaalla tuntui siltä, että kaikki valhe Neuvostoliitosta, jota Suomen media oli vuosikausia tyrkyttänyt, iski vasten silmiä kuin märkä rätti. Tie muuttui kuraiseksi ja kuoppaiseksi, sen varrella käyskenteli ryysyläisiä kauhtuneissa austeissaan. Ensimmäinen kylä tien varrella oli vasemmalla puolella siintelevä Säkkijärvi, joka koostui harmaista tuskin pystyssä pysyvistä hökkeleistä kurjan näköisellä kumpareella. Niin, ja Viipuri ... kammottava kokemus. Rautatieasema haisi kuselle ja sen edessä talvipakkasessa värjötteli kerjäläisiä pummaamassa tupakkaa. Asemaa vastapäätä oli rapistuneen korttelin päädyssä kymmenen metriä korkea Leonid Brezhnevin kuva tuuheine kulmakarvoineen katsoen sieltä kuin Isoveli konsanaan.

Vuonna 1988 vierailin Moskovassa ja silloin Neuvostoliiton luhistumisen merkit jo olivat näkyvissä. Mistään ohjeista ei piitattu ja kaikki oli tyyliin "soromnoo". Kauppojen edessä oli satojen metrien jonoja.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Täällä Radio Jerevan. Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

-Meiltä kysytään:
Mikä on yksinkertaisin tapa selittää toiselle sana kommunismi?
-Me vastaamme:
Nyrkeillä.

-Meiltä kysytään:
Onko taivaassa vallalla sosialismi?
-Me vastaamme:
Olisiko se silloin taivas?

-Meiltä kysytään:
Mikä on kommunisti?
-Me vastaamme:
Jokainen joka on menettänyt toivon tulla kapitalistiksi.

-Meiltä kysytään:
Olenko alkoholisti, kun juon pullon vodkaa päivässä?
-Me vastaamme:
Periaatteessa kyllä. Mutta kertoisitteko meillekin, mistä saatte pullon vodkaa päivässä.

-Meiltä kysytään:
Meillä on tapana, että sabotöörit karkotetaan Siperiaan. Kuitenkin Siperia on sosialistinen paratiisi. Eikö olisi tarkoituksenmukaisempaa lähettää sabotöörit lännen kapitalistiseen helvettiin?
-Me vastaamme:
Periaatteessa kyllä. Siinä vain saattaisi olla se riski, että rikollisuus yleistyisi tavattomasti.

-Meiltä kysytään:
Milloin ihmisten välinen tasa-arvoisuus saavutetaan sosialistisessa leirissä?
-Me vastaamme:
Periaatteessa se on jo saavutettu. Toiset ovat vain vielä hieman tasa-arvoisempia kuin toiset.

-Meiltä kysytään:
Onko totta, että lopullisessa kommunistisessa yhteiskunnassa ei käytetä ollenkaan rahaa?
-Me vastaamme:
Tätä kysymystä ei ole lopullisesti ratkaistu. Toisen teorian mukaan rahaa käytetään vielä silloinkin, toisen mukaan ei. Täysin mahdollinen on myös näiden kahden vaihtoehdon välinen kompromissi, jonka mukaan lopullisessa kommunistisessa yhteiskunnassa toisilla on rahaa, toisilla ei.

-Meiltä kysytään:
Luin eilen Pravdasta, että voimalaitostyöläinen Ivan Arkangelsk oli tuomittu kuudeksi vuodeksi vankilaan, koska hän oli julkisella paikalla sanonut erästä kenraaliamme idiootiksi. Eikö se ole teidänkin mielestänne vähän liian korkea tuomio kunnianloukkauksesta?
-Me vastaamme:
Ei lainkaan. Toveri Ivan Arkangelsk sai kunnianloukkauksesta lainmukaiset kuusi kuukautta. Loput viisi ja puoli vuotta hänelle tuomittiin sotilassalaisuuden paljastamisesta.

-Meiltä kysytään:
Menisikö meillä paremmin, jos olisimme amerikkalaisia?
• Me vastaamme:
Mustia vai valkoisia?

-Meiltä kysytään:
Syttyykö uusi sota ?
-Me vastaamme:
Ei syty, mutta kylläkin niin kova taistelu rauhasta, että siinä ei jää kiveä kiven päälle.

-Meiltä kysytään:
Kuinka voi erottaa tiedostavan kansalaisen tiedostamattomasta?
-Me vastaamme:
Tiedostava vilkuilee useammin ympärilleen.

-Meiltä kysytään:
Miksi neuvostojoukot olivat niin pitkään Tshekkoslovakiassa?
-Me vastaamme:
Ehkäpä he eivät löytäneet niitä, jotka kutsuivat heidät apuun.

-Meiltä kysytään:
Voiko Neuvostoliitossa tulla toimeen peruspalkallaan?
-Me vastaamme:
Emme tiedä. Emme ole kokeilleet.

-Meiltä kysytään:
Mitä merkitsee sana kaaos?
-Me vastaamme:
Tällä viikolla emme käsittele talouselämäämme liittyviä kysymyksiä.

-Meiltä kysytään:
Onko totta, että toveri Stalin keräsi itsestään kerrottuja kaskuja?
-Me vastaamme:
On totta. Lopulta hänellä oli niitä kymmeniä leirillisiä.

-Meiltä kysytään:
Onko totta, että kaikki suurimmat keksinnöt on tehty Venäjällä?
-Me vastaamme:
On totta. Me keksimme jopa keksijöitä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Olin bussimatkalla NL:ssa 1982, Leningradiin Viipurin kautta. Äitini joutui 18-vuotiaana Talvisodan sytyttyä jättämään Viipurin. Kävin hänen antamassaan osoitteessa: hissi oli viety pois, ja hissikuilu toimi roskien kaatopaikkana. En kertonut äidilleni koskaan tästä.Viipurikin oli synkkä näky, mutta Leningrad aivan järkyttävä. Mukanani ei ollut "tuliaisia", dollareita kylläkin. En enää muista, paljoinko ravintola Bakussa koko ilta pihveineen ja juomineen maksoi, mutta seuraa oli tungokseen asti. Yövyimme hotelli Pribaltiskayassa, joka nyt Bookingin sivuilta katsoessa näyttää kokonaan uudistetulta. Aamiaisella oli silloin kananmunia, teetä, ryssänlimppua ja sellainen pala sianlihaa, jossa oli enemmän silavaa kuin lihaa. Haju lähti vaatteista vasta toisella pesukerralla.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#19
Bakussa maksoi illanen pitkän kaavan mukaan silloin n.50 rublaa per henkilö.

Se oli monelle silloin kuukauden palkka.

Tallinnassa ravintola Kavkaskaya (Кавказская) oli vastaava ja siellä suunnilleen samat hinnat.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

OK, paljonkohan esimerkiksi viidellä dollarilla sai silloin kapakassa, kun en muista mitä maksoi?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #24

#24
Luulen, että sait siitä 100 rublaa.

Tässä Bakun hintoja ulkomuistista.

Kuohuviini maksoi 10,20 rublaa pullo
Konjakki Belaist 16,45 rublaa pullo
Vodka 500 grammaa 5,50 rublaa
Saslikit 3,15 rublaa
Juliana 1,00 rublaa
Salaatti sekser 1,60 rublaa

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #25

Ilmeisesti pöytä oli koreana...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olin ystävättäreni kanssa tuolla edellä mainitsemallani Leningradin matkalla ja yövyimme hotelli Europeiskajassa. Siitä oli kävelymatka Nevski Prospektia myöten muutamien korttelien päähän Bakuun.

Bakussa oli siihen aikaan erillinen yökerhotyyppinen kapakka yläkerrassa ja se oli täynnä Leningradin eliittinuorisoa. Kun menimme sinne, niin huomasimme, että kaikki olivat viimeisen muodin mukaan pukeutuneita ja tanssimusiikkina soi uusimmat länsimaiset hitit. Omituinen kontrasti ulkomaailman kanssa. Paukkuna siellä myytiin eniten jotain vahvaa koktailia, josta humaltui huomaamattaan jo parista lasillisesta, tosin suuresta sellaisesta.

Kun poistuin baaritiskiltä käymään WC:ssä, niin tullessani takaisin paikallani istui joku venäläinen nuorukainen ja yritti innokkaasti vikitellä ystävätärtäni. Menin asiallisesti väliin ja huomautin, että olin istunut sillä pallilla, jolla kyseinen herra nyt notkui. Hän huitaisi suuttuneena koktaillasini lattialle ja rypisti Marlboroaskin heittäen sen seinään. Sitten hän nousi ylös ja läimäytti minua nyrkillä naamaan niin, että lensin takana olleiden pöytien päälle selälleni. Naispuolinen tarjoilija tuli väliin rauhoittamaan kaveria ja toinen tuli minun luokseni sanoen, että nyt meidän olisi viisainta lähteä heti pois.

No, meitä ei tarvinnut kahta kertaa kehottaa. Poistuimme paikalta ja kävelimme takaisin Europeiskajaan. Rettelöitsijä jäi viettämään iltaa Bakuun.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Leningradissa eräässä baarissa myytiin höyrytettyjä sardell makkaroita. Vuosi taisi olla 1970, koska olin jo yksin matkalla.

Ne oli väriltään harmaita ja päällimmäinen maku oli valkosipuli ja rasva.

Virossa samat makkarat olivat vaalean ruskeita. Ne olivat kevyesti savustettuja.

Maku oli lähellä Suomessa myytävää suomilenkkiä.

Sitten tuli aika, että niitä ei saanut kuin tiskin alta.

Musimäen vieressä oli lihakauppa, josta sain lähes kaikkea tarvitsemaani tuplahintaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mitä siellä 70- ja 80-luvuilla oikein tapahtui, kun kaikki näköjään alkoi mennä alaspäin? Menivätkö kaikki resurssit asevarusteluun?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#30
Sanon sen pelkistetysti.

Kala mätänee ensin päästä ja alkoholi tuhoaa sisältäpäin.

Vapaa käännös suomen kielelle.

Reaganin Tähtien sota oli kaiketi maailman paras näytelmä.

Se voitti menentullen Orson Wellesin 30.10.1938 ohjaaman radiokuunnelman Maailmojen sota.

Pakko vielä lisätä Vladimir Vysotski.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #33

Груз 200 - onko realistinen, vai liioiteltu?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #34

#34
Yksittäistä syytä tai filmiä on vaikea sanoa.

Gorba teki raittiuskampanjan ja kansa rupesi katselemaan ympärilleen selvinpäin.

Kansa vaan väsyi jatkuvaan valehteluun.

Afganistanin sota oli varmasti yksi syy.

Tässä ansiokas filmi tuosta ajasta.

https://www.youtube.com/watch?v=t2DHqy0fE9s

Filmi on suomalais-venäläis-ukrainalaista yhteistyötä.

Kertoo vuodesta 1988

https://www.youtube.com/watch?v=qqiqsT3ccrw

Keijo Räävi

Stalinin kuoleman jälkeen Neuvostoliitto kehittyi jopa länsimaita paremmin. Esimerkiksi USA oli 50-luvulla selvästi Neuvostoliittoa jäljessä. Avaruuden Neuvostoliitto valtasi ensin. Työpaikka, asunto ja koulutus oli kaikille ilmaista.

Neuvostoliitosta löytyy paljon hyvää jos vaan heittää turhat ennakkoluulot pois.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#23
Miksi et muuttanut sinne asumaan?

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Puolalainen kasku kylmän sodan ajoilta: Ovatko venäläiset ystäviämme vaiko veljiämme?
Veljiämme tietysti, sillä ystävät voi valita.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jenkki kehui, jotta USA:ssa saa huutaa kadulla, että presidentti on vajaamielinen. Neukku vastasi, että meilläkin saa huutaa kadulla, jotta USA:n presidentti on hullu.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#29
Olin Varsovassa ja pyysin orkesteria soittamaan Oginskin poloneesin.

Viereeni rantautui viiksi-Vallun näköinen mies ja oli aivan liikuttunut.

Saatuaan pahimpaan mielenliikutukseensa oluen hän kertoi Puolan olevan kuin retiisi. Punainen päältä ja valkoinen sisältä.

https://www.youtube.com/watch?v=_rB-VBCNUdE

Tässä yksi parhaimmista puolaisista elokuvista.

https://www.youtube.com/watch?v=A6B79BC3ObY

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Neuvostovalmisteinen Selena radio oli hintaluokassaan ylivoimainen muihin suomessa myytäviin (jopa liikennevastaanottimiin) verrattuna :

https://www.google.com/search?q=selena+radio&clien...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Juu se oli erinomainen DX-kuuntelussa, ja kannen alla oli vielä piilotettu verkkolaite.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Muistelin että Selena maksoi aikoinaan n. 100 mk mutta Radio-Mikron myyntiluottelossa hinta on ollut 228 mk. Tekniikan Maailma testasi radioita ja luokitteli Selenan 1000 mk länsimaisten liikennevastaanottimien luokkaan.

http://www.meklar.fi/radiomikro/radiomikro_1984102...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #38

Muitakin hyviä neukkuradioita lyhytaaltokuunteluun oli, esim. latvialaisen VEF-tehtaan tuotteet.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti Vastaus kommenttiin #38

#38

Hauska blogi.

Pakko kommentoida tuota Selenan radiota, vaikka en sitä henkilökohtaisesti tunnekaan. En kutsuisi radiota, jossa on asteikkolangalla toteutettu virityskoneisto (kuvasta päätellen) "liikennevastaanottimeksi", edes tuohon maailman aikaan ja venäläisten standardien mukaisesti. Jonkinlainen "maailmanradio" se ehkä saattoi olla.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #48

#48
Selena oli armeijan radiosta sovellus siviilikäyttöön ja siksi poikkeuksellisen laadukas.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Roponen. Siihen verkkolaitteeseen pääsi kaivamalla sen punaisen vahan pois. Sitten vaan tinakolvia ja vedonpoistajaa kehiin ja nupit kaakkoon. Paristojen kulutus venäläistä luokkaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #40

#40
Noita radioita en muista, mutta minulla oli Ruhla-kello ja niitä ei kaikilla ollut.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #42

Ruhla oli itäsaksalainen kellomerkki.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #47

#47
Siksi niitä olikin vaikea saada.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #40
Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Radiotechnica(?) kaiuttimet olivat äänentoistoltaan parasta A-luokkaa.
Työn jälki vaan oli sitä neukkuviimeistelyä - jos timpurilla oli kirves lipsahtanut niin se oli ostajan ongelma.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Kokeneen venäjänkävijän (en minä, en todellakaan) tiivistys venäläisyydestä.

Venäjä, mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#41
Jotenkin näin.

В России ничего не работает, но все будет хорошо.

Viroksi: Venemaal mitte mingi asi ei tööta, aga kõik saab korda.

Tai yleinen toteamus: Vene värk.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuosta venäläisten "järjestelystä" tuli mieleeni kun viimeisellä Neuvostoliiton matkallani Moskovassa ihailin "mustan pörssin" palveluasennetta.

Kuten ylempänä mainitsin silloin vuonna 1988 Moskova alkoi olla luhistumisen partaalla ja juuri mikään ei toiminut. Hotellimme edessä oli aina porukkaa, joka osti ja möi, järjesti autokyytejä ja kaikenlaista mitä nyt joku turisti sattui tarvitsemaan.

Astuin kolleegani kanssa aamulla ulos kadulle ja ryhdyimme miettimään kuinka menisimme sovittuun palaveriin parin kilometrin päässä. Meidän olemuksestamme ei voinut päätellä mitä pähkäilimme mutta muutamassa sekunnissa oli siisti nuori mies luonamme kysyen: "Problems?"

Kuinka kokonaisvaltainen asiakaspalvelulähtökohta. Antoi ymmärtää, että mitä vain tarvitsemme, niin hän järjestää.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ei Tsaarin Venäjä ollut niin paha kuin Suomessa annetaan ymmärtää.

Suomen väkiluku kolminkertaistui tuona aikana ja elintaso kymmenkertaistui.

Neuvostoliitto oli n. 50 miljoonan ihmisen järjestetty ennenaikainen kuolema.

Syy ja seuraus tappoi toiset 50 miljoonaa.

Ei Venäjä toivu siitä koskaan.

Esim. Holodomor hakee julmuudessaan äärirajoja ja ukrainalaisten tapattaminen viime sodassa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#51
Vuonna 1990 useita tuotteita meni kortille. Vodkaa ei myyty, jos ei ollut kahta vaihtopulloa.

Hinnat alkoivat nousta palkkoja nopeammin.

Rublan syöksykierre alkoi heti, kun ensimmäiset rahanvaihtopisteet avattiin.

Viimeinen rublanoteeraus oli 100 dollaria 15.700 rublaa.

Minullakin oli auton takaronkissa viisi muovikassillista rublia.

Onnistuin ne vaihtamaan vielä Narvassa Krenholmin tehtaalla, jossa tarvittiin rublia palkanmaksuun.

Talouspäällikkö hyppi riemuissaan, kun minulla oli vaihtaa 5,7 miljoonaa rublaa.

Sain kuutta eri valuuttaa vaihdossa. Kurssivoitto oli lähes 20%.

Se oli elämäni tähtihetkiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset