Pekka Iiskonmäki Koskaan ei tiedä mihin pystyy ellei yritä tosissaan

Kauanko Suomella on varaa pakkoruotsiin?

Suomi on nyt hetken buumissa.  Hallituksesta huolimatta.

Sitten alkaa taas murenien keruu markkinoilta. Sitä on säälittävää katsella saati tehdä.

Suomen suksi ei kulje vientimarkkinoilla. Havuja perkele!

Pakkoruotsin järkevyyttä vain harvat ymmärtävät. 

Se on taakka taloudelle ja kansalle.

Suomi elää viennistä ja tarvitaan kielitaitoisia vientimyyjiä.

Ruotsin myynnin voi ranta-andessonit hoitaa jatkossakin.

Otetaan yhteen tyhjenevään yliopistoon vain mamuja ja lahjakkaita sellaisia.

Opetus englanniksi ja suomeksi.

Äidinkieli toimii jatkossa viennissä hänen kotimarkkinoillaan.

Pakolaisleiriltä löytyy myös professorit. 

Esim. Turkista vapautui satoja professoreja ja tohtoreita.

Koskas aletaan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

#1
Pidetään täällä osoituksena lukutaidostasi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Keskinkertaisesti osattu englanti riittää kansainväliseen bisnekseen, jos käytöstavat ja myytävä tuote on hyvät.

Pekka Iiskonmaki

#3
Tiedän kokemuksesta, mutta ei siihen auta pakkoruotsin menetetyt oppitunnit.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Tiedän kokemuksesta" Niin myös. Vaikka huonolla englannilla pärjää, kaikille osapuolille olisi huomattavasti mukavampaa kommunikoida sujuvalla englannilla.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #11

#11
Ostaessa rajallisella englannilla ei ole niin suurta merkitystä kuin myydessä.

Siksi pitäisi yksi lakkautettava yliopisto valjastaa mamuille vientikoulutukseen.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #13

Myyjä voi kompensoida rajallista kielitaitoaan juottamalla ostajan humalaan, eli huonoa kielipäätä voi kompensoida hyvällä viinapäällä. Arabimamuille ei viina maistu, mutta arabit ovat tunnetusti hyviä oppimaan kieliä. Ulkomailla törmää usein suomea puhuviin melko tehokkaisiin arabikauppiaisiin. Voisi helposti kuvitella, että jos samat arabit myisivät suomalaisia vientituotteita, niin viennin volyymi kasvaisia. Siis, mamuyliopisto saattaisi olla ihan hyvä idea.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #15

Suomen vienti koostuu kuitenkin sen verran asiantuntemusta vaativista tuotteista, ettei niiden myyminen käy aivan samalla tavalla kuin rihkaman kauppaaminen basaarissa. Jäyhinkin insinööri saa paperikoneen kaupaksi, jos osaa vastata ostajien kysymyksiin sen teknisistä ominaisuuksista ja jos nuo ominaisuudet päihittävät kilpailijoiden koneiden ominaisuudet. Vain faktat merkitsevät, ei käsien heiluttaminen.

Ja sellua sekä paperia myydään maailmanmarkkinoilla lähinnä hinnalla sekä ylivertaisilla jakelukanavilla. Suomalainen myyjä ei juuri käy loppuasiakkaalla A4 -pakkauksia tuputtamassa.

High tech alueellakaan supliikki ei paljon auta. Siellä ratkaisee tuote ja vain tuote.

Tietysti yhteydenpito jälleenmyyjiin ja mihin tahansa kansainväliseen tahoon myyntiprosessin kohdalla samoin kuin jälleenmyyjien etsiminen ja kanavien luominen edellyttävät riittävää kielitaitoa. Leppoisa kommunikointi sekä luonteva ajanvietto partnereiden kanssa työn ulkopuolellakin tekee kaupankäynnin myös mukavammaksi, sitä kautta edistäen yhteistyön saumattomuutta ja jatkuvuutta.

Mutta en ole niinkään varma siitä, että vieraista kulttuureista tulleet maahanmuuttajat tuolla saralla esimerkiksi eruooppalaisissa puitteissa omaisivat paremmat menestymisen ominaisuudet kuin "vakaa arjalainen suomalainen".

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #22

''Suomen vienti koostuu kuitenkin sen verran asiantuntemusta vaativista tuotteista, ettei niiden myyminen käy aivan samalla tavalla kuin rihkaman kauppaaminen basaarissa.''

Valikoima on liian suppea.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #25

Valikoimaa voidaan pitää liian suppeana, mutta se ei oikeastaan kuulu tämän keskustelun piiriin.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #27

#27
En ole sitä mitenkään rajannut.

Esim. hollantilaisten kanssa olen usein ollut myymässä samoilla markkinoilla.

Heillä on todella laaja skaala mitä tarjota vientimarkkinoille.

Hollantilaiset eivät pyöri oman napansa ympärillä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Pekka L. Näinhän se käytännössä kulkee.

Ruotsinkieli voisi kylläkin jatkua yleissivistyslinjalla uskontojen ja muiden vastaavien kera.

Yleissivistysosastolla voisi olla muitakin vieraita kieliä. Monet vieraskieliset ovat haltioissaan, kunhan osaat muutamat tärkeät fraasit ja ajelet niillä heidän sieluunsa. Ehkä samaal voitaisiin valistaa, mitkä asiat kussakin kultturissa ovat ehdottomasti vältettäviä ja mitkä taas hyvää satoa niittäviä.

Maailman on kuitenkin opittava ymmärtämään yhteisen teknokielen, esimerkiksi Esperanton tarve. Monet erheet syntyvät kielellisten väärinymmärrysten kautta.
Englantia äidinkielenään puhuva on aina eri tilanteissa hallitsevassa asemassa suhteessa opiskelun kautta ko. kielitaidon hankkineeseen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Itse en tunne ketään ihmistä, joka osaisi esperantoa. Aikoinaan itse ostin myös sen oppikirjan, ja hauska siihen oli tutustua, mutta koko maailman kieleksi siitä ei enää ole. Englanti vei jo aikaa sitten suositumman kielen paikan.

Se, että rääppii kaikkia kieliä vähän, ei juuri auta todellisessa elämässä yhtään mitään, jos pitäisi asioita myöskin oikeasti hoitaa tai neuvotella jotta asiat hoituisivat.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #17

Lisäisin vielä edelliseen kommenttiini sen, että olisi ollut hienoa, jos esperanto olisi tullut maailmankieleksi... ja jopa vielä pakolliseksi kaikille ihmisille. Ymmärrys kaikkia ihmisiä, ja kaiken maalaisia kohtaan olisi todellakin ollut paljon parempi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

Esperanton kohdalla tosin sitten latinalaisen kieliryhmän kansalaiset olisivat olleet huomattavassa etulyöntiasemassa muihin nähden hiukan samalla tavalla kuin nyt englantia äidinkielenään puhuvat. Esperanton kielen sanasto on pitkälti latinalaispohjaista ja kielen rakenteessakin on yhtäläisyyksiä latinalaisten kielten kanssa, joskin se on täysin riisuttu kaikesta turhasta ja kaikista poikkeussäännöistä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #17

Kokemuksesta tiedän, että kauppoja on saatu ja menetetty nimenomaan vastapelurin kotikielen fraasien taitamuksella. Loput hoituu sitten yritysten kielellä, mikä se sitten onkin.

Kyllä niitä Esperantisteja on Suomessakin vähintäin satoja ja ympäri maailmaa nelinumeroisesti. Teknokieltä suositan kylläkin enempi tulevaisuuden kielenä, jota meille rakkat robotkin huastavat.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#3:
Ei riitä. Saksasta ostetaan englanniksi ja sinne myydään saksaksi. Sama pätee jokseenkin kaikkialla. Ostaja pärjää englannilla, mutta myyjä saa etua ostajan kielen osaamisesta. Talouden kannalta tärkeimmät kielelliset panostuskohteet ovat kiina, espanja ja saksa. Tässä järjestyksessä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomi vie Ruotsiin paljon enemmän kuin Kiinaan.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #28

Peruutuspeiliin katsova näkee menneisyyden, eteenpäin katsova näkee potentiaalin ja mahdollisuudet.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #28

Ja Ruotsi-Suomi kauppamiehet haastaa englanniksi, 98 prosenttisesti. Se vaan on käytäntö tänään. Huomisesta en tiedä. Toivottavasti Esperanto.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #33

"Ja Ruotsi-Suomi kauppamiehet haastaa englanniksi, 98 prosenttisesti."

Noin se juuri menee. Eiväthän ruotsalaiset tietenkään esitä liikeneuvotteluiden kieleksi omaa pientä äidinkieltään. Emmehän mekään esitä Suomessa suomea.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

Juurihan kyse oli siitä, että omalla kielellä ostetaan ja toisen kielellä myydään. Siitä tämä ketjun osa lähti liikkeelle. Jos englantia ylistää yli kaiken, niin kiinankin opetteleminen olisi turhaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #33

Esperanton harrastuksen nousu näyttää kuitenkin valitettavan heikolta, vaikka se onkin vakiinnuttanut paikkansa maailman suosituimpana keinotekoisena kielenä.

"Maailman kielet" - teoksen mukaan harrastajat mielellään väittävät määränsä peräti miljoonaksi, mutta tähän lukuun sisältynevät kielen opiskelua kokeilleet; aktiivisia kielitaitoisten esperantistien määrä on realististen arvion mukaan noin alle 100 000.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #28

#28
Maiden markkinat huomioiden se on todella outoa.

Pekka Iiskonmaki

#26
Jaakko on hyvin oikeassa. Noin se menee.

Suomi on askartelijoiden ja jeesustelijoiden maa. Ei nähdä omaa napaa kauemmaksi.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Pakkoruotsin järkevyyttä vain harvat ymmärtävät. Se on taakka taloudelle ja kansalle".

Taidatkos sen selvemmin sanoa...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyviä huomioita Pekka Liskonmäki, joita on tässä jo toistakymmenttävuotta yritetty saada mahtumaan päättäjien kalloihin, mutta edelleen heille riittää englanti ja huono ruotsi kansan sivistyksen ja viennin edistämisen hyväksi.

Sitä on mahdoton ymmärtää, että miksi kouluja ja maailmaa nähneetkin ihmiset päättäjien joukossa, ripustautuvat täysillä koko kansan pakkoruotsittamiseen. Riittäisi hyvin, jos edes 20- prosenttia lukisi ruotsia, mutta niin hyvin, että sitä osaisi myös puhua enemmän kuin armovitosen edestä.

Tosin tämäkin kommentti on täysin turhaa ajanhaaskausta, sillä yleensä kansanedustajatkin uskaltavat vasta silloin ilmaista oikean mielipiteensä, kun eivät ole enää puoluejohdon talutusnuorassa. Pakkoruotsia vastaan ovat jälkikäteen selväsanaisesti sanonneet mm. Eija-Riitta Korhonen ja Kirsti Piha vain muutaman nimen mainitakseni...Molemmat tosi fiksuja naisia, jotka ovat kiertäneet muutakin kuin tahkoa ja pystyvät näkemään vähän kauemmaksikin elämää kuin vain oman nurkan taakse.

Turha edes mainita näitä samoja EK:n toiveita, että suomalaisetkin pystyisivät tasaveroisina myymään maansa tuotteita ruotsalaisten tavoin, jopa muillakin kielillä kuin vain englanniksi. Kohta taas joku mainitsee tuolta takavasemmalta, että miksi eivät ihmiset sitten opiskele enemmän kieliä, - "minäkin osaan viittä kieltä ja ruotsi vielä kakkuna kaiken päälle":)
On totta, että joukoissamme on näitäkin, mutta aivan liian vähän. Ruotsi vie myös aina yhden tärkeämmän kielen paikan. Se on totuus.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Pakkoruotsi pois. Tilalle kiinan-ja ranskankieli, ei pakolla vaan "porkkanoin".
Englantia opiskellaan ilman porkkanoitakin.

Pekka Iiskonmaki

#6
Jos joku kieli pitää olla pakollinen, niin latina.

Muut kielet sitten tarpeen mukaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Unohdit Jarmo saksan, tuon rikkaan ja vakavaraisen ostajamaan:).

Aattele jospa englannin lisäksi noita jokaista kolmea mainittua kieltä opiskelisi esimerkiksi oman vapaan valinnan mukaan vaikka 20 prosenttia nuorista ja lisänä vaikka kiinaa 10, ja toiset kymmenet espanjaa tai venäjää. Ja ruotsia saisi opiskella sitten vielä nuo noin 20 prosenttia koululaisista. Mikä etu se olisikaan koko Suomelle ja opiskelevalle nuorisolle!

Pekka Iiskonmaki

#10
Jostain minulle tuntemattomasta syystä Suomea ei johdeta järjellä.

Nykyinen pääministeri on todella rajoittunut raivoraitos lahkolainen.

Siinä on vaikea saksalaisen kanssa kauppaa vääntää Bierstubessa, nyrpistellen nenäänsä oluen kiroista.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kaija; Lähdin huomisen tärkeimmistä, saksankieli sitten kolmantena espanjan ohella.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #14

Totta tuokin Jarmo, kyllä kiinaa näyttää jo monet muutkin järkevät ihmiset liputtavan yhtenä tärkeämpänä kielenä. Näyttää siltä, että Lapissakin pitäisi jo haalia sinne enemmän kiinan osaajia. Idässä sen sijaan venäjä olisi tarpeen, mutta mitä nämä meidän päättäjät siitä ajattelevat? Kyllä se ruotsilla kaikki sujuu ja jos ei suju, niin otetaan elekieli mukaan kuten tähänkin asti on tehty.

Ai, niin jos oikein muistan, niin kiina on niin vaikea kieli, ettei sitä suomalaiset pennut opi....sanoo täällä aina joku puheenvuorolainen. Siis unohdetaan vaan kaikki vaikeat kielet...:)

Pekka Iiskonmaki

Ruotsilla oli aikaa 700 -vuotta ruotsinkielistää Suomen maakunta.

Ei ole kovin tehokasta ruotsalaisten opetus.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Pekka; Heh. Tuostapa tuli mieleen mustalaisten kotoutus.

Pekka Iiskonmaki

#21
Tuskin kotoutuu muutkaan sieltä suunnasta tulleet vuosituhansiin.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #24
Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kielet vapaavalintaisiksi - vaikka porkkanoin varustettuna, niinkuin Iiskonmäki sanoo. (Keskustelusta on unohdettu venäjän kieli - hyvä kieli osata itä-rajan kaupassa).

Henry

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Pakkoruotsin järkevyyttä vai harvat ymmärtävät. Se on taakka taloudelle ja kansalle."

Tuossa pakkoruotsin/virallisen kaksikielisyyden aiheuttama varsinainen ongelma tulikin mainituksi. Se on sen joka vuosi suomalaiselle yhteiskunnalle aiheuttama miljardiluokan kustannus.

Pakollinen ruotsi on lisäksi 95%:n enemmistölle kohtuuton ja tarpeeton taakka. Emmehän me omaksi kielitaidoksemme kotimaassa ruotsia tarvitse, suomella pärjää kyllä Suomessa.

Ruotsinkieliset ovat Suomessa liian pieni vähemmistö pystyäkseen yksin pitämään kielensä virallisena kielenä. Juuri tuohon tarvitaan koko kansan pakkoruotsia ja se on ruotsin pakollisuuden ainoa todellinen syy. Jos ruotsi tehdään vapaaehtoiseksi, käy nykymuotoisen kaksikielisyyden säilyttäminen mahdottomaksi. Tämän tietävät myös ruotsinkieliset ja pitävät siksi pakkoruotsista raivokkaasti kiinni. Apua he ovat tähän asti saaneet poliittiselta eliitiltä, joka jatkaa sitkeästi suomalaisten suuren enemmistön vastustamaa kielipolitiikkaa.

Pekka Iiskonmaki

''Se on sen joka vuosi suomalaiselle yhteiskunnalle aiheuttama miljardiluokan kustannus.

Pakollinen ruotsi on lisäksi 95%:n enemmistölle kohtuuton ja tarpeeton taakka.''

Kauanko Suomella on siihen varaa? Suomi hassaa rahansa taivaantuuliin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Pekka: "Pakollinen ruotsi on lisäksi 95%:n enemmistölle kohtuuton ja tarpeeton taakka.''
Kauanko Suomella on siihen varaa? Suomi hassaa rahansa taivaantuuliin."

Aina siihen on puolueiden mielestä varaa, jos luovutaan monesta muusta tärkeämmästäkin kustannuserästä, joita kuitenkin enemmistö suomalaisista arvostaa ja tarvitsee. Koulutus, mm.yliopistojen määrärahat,sosiaalimenojen kiristykset, vanhustenhoito ym. vähemmän tärkeät asiat. Koko kansan ruotsittaminen menee aina kuitenkin muiden tarpeiden edelle.

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

Maamme vauraalla rannikkoalueella asuvat varakkaat ruotsinkieliset ovat nettoveronmaksajia. He kustantavat maksamillaan veroilla paitsi omat tarvitsemansa ruotsinkieliset palvelut, niin myös suuren joukon suomenkielisten palveluista.

Oikea kysymys kuuluukin, että kuinka kauan meillä on varaa suomenkielisiin nettosaajien tarvitsemien palveluitten ylläpitoon?

Ruotsinkieliset nimittäin maksavat tarvitsemansa ruotsinkieliset palvelut itse. Asia käy selkeästi ilmi tarkastelemalla maamme verotuloja alueittain, ja väestöryhmittäin.

Suomen kieli on kaikkialla muualla täysin käyttökelvoton viestintäväline, paitsi maamme suomenkielisissä osissa. Ne ovat laajalti kehitysalueita.

Suomenkielisten palveluitten ylläpito kehitysalueilla tapahtuu epädemokraattisesti muun muassa maamme suurimmalta kielivähemmistöltä tulonsiirroilla ryöstöverotuksen avulla viedyin varoin.

Maamme on uusimpien tietojen mukaan 4, jopa 6 % talouskasvussa, ja työllisys paranee kohisten. Kehitys tapahtuu Lapin matkailualueitten lisäksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Alueilla, joilla ruotsinkieliset asuvat.

Toisin sanoen on odotettavissa, että ruotsinkieliset myös tulevaisuudessa kykenevät omien ruotsinkielisten palveluittensa lisäksi rahoittamaan myös sisämaan suomenkielisiä kehitysalueita.

Kysymys kuulukin, että kuinka kauan? Ainakin ruotsinkielisten omat halut vihamielisen sisämaan kansallisveljen loputtomaan ylläpitoon verovaroin karisevat tällaisten kirjoittajan puheenvuorokirjoitusten jälkeen minimiin.

Mitä taas tulee maamme kieliosaamiseen, käy eurooppalaisista tilastoista täysin selväksi se, että kiitos lahjaruotsin, on maamme kieliosaaminen erittäin hyvällä tasolla ottaen huomioon eristynyt sijaintimme.

Mutta eipä silti: Äskettäin aloitettu kielikokeilu maamme itäisillä kehitysalueilla uhkaa kuivua kokoon. Kiinnostusta vaihtaa maamme toisen kansalliskielen osaaminen johonkin muuhun kieleen ei näytäkään olevan edes sen vertaa, että muutamia kokeiluryhmiä saataisiin aikaan. Ymmärrän hyvin. Esimerkiksi venäjän opiskelun haluja suuresti hillitsee havainto kielen omista aakkosista, 8 erilaisesta S-kirjaimesta ja 56 000 poikkeustaivutussäännöstä. Sama ilmiö on havaittavissa myös kiinan opiskelun suhteen.

Kokeilussa onkin jo tullut selväksi, että mikäli lahjaruotsin, maamme toisen kansalliskielen opettaminen tehtäisiin vapaaehtoiseksi niin, että saisi vapaasti valita maamme kulttuuriin ja perintöön olennaisesti kuuluvan ruotsin kielen osaamisen tilalle jonkin toisen kielen, niin ei se ruotsin melko vahvaa asemaa maassamme juurikaan horjuttaisi. Sen sijaan opiskelun tekeminen kokonaan vapaaehtoiseksi aiheuttaisi maamme kielitaidon romahduksen. Tilalle ei tulisi mitään.

Vuosien väännön jälkeen maatamme köyhdyttävät ahdasmieliset fennomaanit saivatkin siis pitkän nenän. Taas.

Hurra och skål på den saken!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Heh, siitä sen taas kuulitte! Täyden totuuden asiantuntevalta taholta:)

Christer Suominen: "
"Suomen kieli on kaikkialla muualla täysin käyttökelvoton viestintäväline, paitsi maamme suomenkielisissä osissa. Ne ovat laajalti kehitysalueita."

Missä välissä on Suomen kansan enemmistö vaihtunut lähes kokonaan ruotsinkieliseksi?

Etkö muuten tiedä, että yli 70-prosenttia kansalaisista haluaisi luopua pakkoruotsista, kielestä mitä enemmistö suomalaisista ei tarvitse missään elämänsä vaiheessa. Englanti on jo aikaa sitten vienyt sen paikan, jopa Ruotsissakin suomalaisten työkielenä.

Suoritetaan siis vapaa kansanäänestys asiasta seuraavien vaalien yhteydessä. Kysymyksenä vapaa kielivalinta, joka koskisi myöskin tietysti pakollista virkamiesruotsia, joka nyt kummittelee aina valintojen taustalla, jopa itäsuomalaisilla. Siitähän oppilaita on peloteltu joka käänteessä.
Sen jälkeen sitten pulinat pois. Ette todennäköisesti edes uskalla tähän vapaaseen vaaliin suostua, vain mistä kenkä puristaa? Demokraatistako?

Kerrohan vielä mitä hyötyä maailmalla on ruotsista, kun vaikutat niin varmalta mielipiteissäsi? Ei ainakaan EU:n suositelluimpien kymmenen kielen joukosta löydy ruotsia, mutta kiinapa löytyy... EU:ssa toivotaan, että jokainen kansalainen osaisi kahta vierasta kieltä, mutta mitä hyötyä on ruotsista, joka on vielä liian monilla suomalaisilla armovitosten tasolla?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tasapuolisuuden nimissä täytyy minunkin nyt ensimmäistä kertaa elämässäni suositella omaa kirjoitustani, kuten Christerkin teki:)

Vielä pieni tieto Christelille: Kymmellä suurimmalla kielellä on maailmassa äidinkielisiä puhujia kolme miljardia.

"Maailman kielet"-kirjan arvion mukaan 6000 nykykielestä on jäljellä sadan vuoden päästä jäljellä ehkä 600. (599 kieltä plus tietysti ruotsi Suomessa:))

"Kieliä on aina kuollut, se on luonnollista. Nyt menneillään oleva kehitys on kuitenkin ennennäkemätön ihmiskunnan historiassa", professori Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta sanoo.

"Englannin, espanjan ja ranskan taitajat muodostavat yhteiskunnan eliitin niin Aasiassa, Afrikassa kuin Amerikassakin". (Mitä välii noista ennustuksista, kunhan vain ruotsi on aina Suomessa mukana:)) Me teemme ihan omaa historiaa...
.

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

Ja bingo!

En missään vaiheessa kirjoittanut, että maamme enemmistö olisi ruotsinkielistä! Sen teit sinä, kun fennomaanin haparoivalla logiikalla mitenkään edes yrität kritisoida kirjoitustani koskien tosiasiaa siitä, että ruotsinkielisille palveluille ruotsinkielisten veromaksajien muodostavat varsin vakaanrahoituspohjan.

Ruotsinkieliset ovat maassamme niitä erittäin tuiki tarpeellisia nettoveronmaksajia. He kustantavat myös usean muun tarvitsemat palvelut, mutta: Tokihan ensin kustannetaan ne omat, oman äidinkieliset palvelut, ja sitten vasta muiden. Selvä pyy.

Pohjoismaat ovat maamme suurin kauppakumppani. Maamme on kaksikielinen. Siinä ne syyt. Toinen taloudellinen ja toinen kulttuurinen.

Kerropa joku edes pieni syy miksi suomen kieli muka mitenkään olisi ruotsia tärkeämpi?
Suomea maassamme muuten puhuu alati kutistuva joukko, tällä hetkellä noin 87 %, ja luku pienenee nopeasti. Tämä ilmaisultaan muusta Euroopasta täysin eristyksissä oleva pieni kieli kuolee koko muun kieliryhmänsä mukana näköjään nopeasti.

Säälihän se tietenkin on, mutta onneksi meillä on ruotsi, joka elää huomattavasti pidempään. Saadaan edes puolet maamme kieliperinnöstä pelastettua, ja näin identiteettimme säilytettyä. fingelskaa mongertava taariaisjoukko ei sellaista tosiaankaan omaa.

Lähitulevaisuudessa kulttuurinen ja kielellinen yhteenkuuluvuus muun Pohjolan kanssa tuleekin huomattavasti korostumaan. Se suo ahdasmieliselle fennomanialle ja äärinationalismille luonnollisen kosmopoliittisen hengitysreiän ilman, että omastamme tingitään, kuten lyhytnäköiset ja omahyväiset globalistit vaativat.

Enemmistön diktatuuri ei muuten ole demokratiaa, vaan fasismia.

Käyttäjän MikaelSchulman kuva
Mikael Schulman

Om våra så kallade språkfrihetsaktivister ägnat all den tid, som de under de senaste trettio åren ödslat på sitt monomana gnäll om den obligatoriska svenskans obehövlighet, till att plugga andra främmande språk, skulle Finland i detta nu vara landet med de mest språkkunniga invånarna i världen.

Jos niin sanotut kielivapausaktivistimme olisivat käyttäneet kaiken sen ajan, minkä he viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana ovat tuhlanneet monomaaniseen vollotteluunsa pakollisen ruotsin turhuudesta, muiden vieraiden kielten pänttäämiseen, Suomen väestö olisi tällä hetkellä maailman kielitaitoisinta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset