*

Pekka Iiskonmäki Koskaan ei tiedä mihin pystyy ellei yritä tosissaan

Viron nopea nousu tuhkasta

Oli kevät 1990.

Kävelin Viru tänavad. Kaupat olivat tyhjiä. Vain haju oli jäänyt.

Vanha hansakaupunki pommituksista huolimatta oli kaunis miljöö.

Eniten oli kärsinyt Harju tänav ja siellä ollut Hotelli Kuld Lõvi.

https://et.wikipedia.org/wiki/Kuld_L%C3%B5vi

Pullapään pataljoona alkoi ottamaan ensiaskelia itsenäisyyden takaamiseksi. Valloitti mm. Paldiskin.

Politiikka alkoi etenemään Viron itsenäistymiseksi raskaasta kommunismista ja Neuvostomiehityksen ikeestä.

Ensiaskelia oli Eesti Muinsuskaitse Selts aktivoitunut toiminta mm. luonnonsuojelun alueella.

Moskova ryösti surutta palavkiveä luontoa rajusti saastuttaen. Lentokentät uivat kerosiinissa.

Virolaisia nuoria miehiä oli kuollut Afganistanissa luvattoman paljon väkilukuun verrattuna.

EMI:ssä aloitettiin vuonna 1990 taloudellisten realiteettien kartoittaminen, kun itsenäisyys realisoituu.

Talousmalli haettiin pitkälti HongKongista, eli tavoite oli Pohjolan HK. 

HK-dollari oli sidottu US-dollariin 1/6. Virossa kroon sidottiin Saksan markkaan kurssiin 1/8.

Suomen markka oli tuolloin 3,32 Viron kruunua.

Samalla myytiin Tsetseniaa kaikki Virossa olevat ruplat hintaan 7,7 miljoonaa dollaria. Asian hoiti mallikkaasti Mart Laar.

Suomen ylimielisyys esim. rajalla oli uskomattoman sikamaista katseltavaa.

Eräs rajavirkailija totesi; Ei niitä enään erota ryssiksi.

Sitten oli vaatetus jo liia fiiniä suomalaiselle tuulipukukansalle.

Laittavat kaikki rahansa vaatteisiin.

Nopeasti tuli balsamia haavoihin. Puumarkka devalvoitui kurssiin markka oli 2,58 kruunua.

Suomi aloitti alennusmyynnin vielä valuutallaan.

Suomi alkoi rypemään lamassa ja virolaiset tulivat ostamaan Suomesta tavaraa halvalla.

Esim. Suomen kalastuslaivasto kiintiöineen on kokonaan virolaisten omistuksessa.

Viro alkoi reippaasti vaurastumaan. Nopeasti Viron autokanta oli länsimainen Suomeen verrattuna.

Presidentti Lennart Meren ponteva ja kansainvälinen osaaminen johti Viron nopeasti EU:n jäseneksi ja NATO:n täysjäseneksi.

Virolaisia lähti runsaasti oppimaan ulkomaille kaikkea mahdollista. Neuvostoliitto oli pudonnut kehityksestä vuosikymmeniä aikaisemmin.

Suomen taloudesta ei mallia otettu. Suomea vain rahastettiin surutta.

Suomi teki virolaisille parhaan mahdollisen talousavun. Pimeät työmarkkinat ja tuottavat alkoholimarkkinat.

Lisäksi Suomi teki täysin uskomattoman invaasion. Suomi tuhosi kerralla 66.000 yrittäjäänsä yrityksineen.

Tuhannet suomalaiset yrittäjät tulivat Viroon ja toivat valtavan know hown tullessaan. Myös pääomia.

Suomi rypi lamassaan uskomattoman kauan ja velkaantui ennätysvauhtia. Virolle ei tuo malli sopinut.

Vuonna 1990 EMI:ssä en olisi ikinä uskonut, että Viro on ohittanut Suomen monilla eri alueilla tätä kirjoittaessani.

http://www.muinsuskaitse.ee/index.php?page=5&id=132

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (64 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Viron rahareformi oli melkoinen menestystarina.

Kroonin vakaus säilytettiin siten, että krooneja oli liikenteessä saman verran arvoltaan kuin Eestin keskuspankissa oli valuuttaa.

Valuutaksi laskettiin myös EVP:t jotka noteerattiin pörssissä.

Asian teemoilta on käyty monenlaista polemiikkia.

Minun oma näkemys on, että idea oli tavattoman nerokas, mutta toteuttaminen hieman ontui. Tuli välistävetoja.

https://et.wikipedia.org/wiki/Eesti_Erastamisagentuur

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pahin välistäveto oli Siim Kallaksen 20 miljoonan dollarin kadottaminen valtionpankin varoja.
Kiitos metsänounikeille, kun metsät olivat säilyneet lähes koskemattomin.
Kehrän paperitehtaallekin tuotiin kuusipöllit Venäjältä vaikka vieressä kuusikot lahoivat pystyyn

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Summa on vain puolet tuosta ja asia on kinkkinen.

Tässä valaistusta asiaan.

http://ekspress.delfi.ee/kuum/10-miljoni-dollari-p...

En ole Siim Kallase kanssa kaverituttu, mutta jotka hänet tuntevat, ei hän niitä rahoja omaan liiviinsä ole vetänyt.

Niitäkin veijareita on Virossa ollut riittävästi.

Sikamaisin kaiketi valtion viljavarmuusvarastojen myynti salaa.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen

Kyllä taloudellinen kehitys on Virossa ollut omaa luokkaansa. Mutta kyllä harvakseltaan pistäytyvää turistia ihmetyttää miten Tallinnan vanhassa kaupungissa voi toimia liiketaloudellisesti kannattavasti esim. liike joka myy pellavatekstiilejä kaikissa mahdollisissa väreissä ja työllistää kerrallaan kaksi työntekijää. Jos tuotteet oikeasti ovat paikallisia ja kaikki elävät saamillaan palkkatuloilla. Nyt oletan saavani asiantuntijan vastauksen. Eikö siis Virossa asuminen ja eläminen maksa mitään? Hanakasti kyllä ottavat virolaiset työntekijät täällä päässä kaikki etuisuudet haltuunsa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Paljon käsitöitä tehdään toki Virossa.

Pellavatuotteita tuotetaan ainakin Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Kyllä ne ovat käsityötä. Osa varmasti kudotaan koneilla.

En tunne alaa kovin hyvin.

''Eikö siis Virossa asuminen ja eläminen maksa mitään?''

Virossa keskipalkka on 1143 euroa netto siis verojen jälkeen.

Virolaiset puhuvat aina nettopalkastaan, koska eivät voi käyttää veroja hyväkseen kuten suomalaiset.

Sillä tulee toimeen.

Asuminen on paljon halvempaa, eikä kiinteistöveroa ole. Kinnisvaramaks koskee enemmän maatiloja.

Leimavero talokaupasta on 0,12% kauppahinnasta ja Suomessa 4%.

Autojen hinnat on puolet Suomen hinnoista ja käyttökulut samoin.

Tallinnassa on julkinen liikenne ilmaista. Nyt se leviää muuallekin Viroon.

Suurin tulovero on maksimissaan 20%

Lapsilisät ovat ostovoimakorjattuna suuremmat kuin Suomessa.

Suomessa on paljon sellaisia maksuja, joita Virossa ei tunneta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Viron matalasta palkkatasosta käydään maassa jatkuvaa keskustelua. Minimipalkka on alle 400 euroa kuussa ja keskipalkka kolmanneksen siitä mitä Suomessa. Matala palkkatao tarkoittaa, että työvoimaa valuu ulkomaille sen sijaan että hyödyttäisivät Viron kansantaloutta muutenkin kuin tuomalla palkkarahat kotimaahan.

Joillekin huonon palkan, matalan verotuksen ja heikon sosiaaliturvan yhdistelmä näyttäytyy tietenkin tavoiteltavana asiana.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #7

#7
Ei kukaan tee töitä minimipalkalla, kun työttömyyskorvaus on yhtä suuri.

Viro ei menetä nettona työvoimaa.

Viro on EU -maa josta voi vapaasti liikkua muualle unionin alueelle.

Miksi sitä pitäisi rajoittaa?

Virossa lisäksi Suomesta poiketen myös tavarat ja palvelut liikkuvat vapaasti unionista Viroon.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #8

Viro ei menetä nettona työvoimaa koska on umpityhmät naapuri joka maksaa sosiaaliturvaa Viroon vaikka pysyvä koti on Virossa. Millä perusteella teillä dielllä työvoima tilastoidaan työvoimaksi. Ilmeisesti sillä että kotipaikka on Virossa vaikka työ on Suomessa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #11

#11
''Viro ei menetä nettona työvoimaa koska on umpityhmät naapuri''

Samaa mieltä ovat minun lisäkseni muutkin virolaiset.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #8

#9
Ei paikalliset osta turistikrääsää.

Ei niitä edes kaupitella paikallisille. Turistiputkat ovat yrittäjävetoisia ja apulaiset ovat opiskelijoita.

Monet ravintolat ovat suuntautuneet vain turisteille jne.

Taloudellista kuplaa tuskin voi ennustaa Tallinnan turistikaduilla.

Talouskasvu tälle vuodelle on korjattuna 3,1%. Viime vuonna 2,4%.

''Rahandusministeeriumi kevadise majandusprognoosi järgi kasvab Eesti majandus tänavu ligikaudu 2,4 protsenti ja 2018. aastal 3,1 protsenti.''

En ole mistään prognoosista havainnut talouden ylikuumenimista ja kuplaa.

Missään Virossa ei ole asuntopulaa. Ei edes Tallinnassa.

Asuntoja löytyy kaikista hintaluokista vuokralle ja ostaa.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen

Jos mietitään lopputuotteen hinta myymälässä turistille. Paikalliset tuskin näitä ostavat. Siitä hinnasta kustannus tekijälle, missä ovatkaan. Logistiikkakistannukset, myymälän tilavuokra keskellä Tallinnaa, erilaiset verot ja työnantajamaksut, kahden työntekijän palkka. Pelottavasti näyttää siltä että Viro rakentaa omaa taloudellista kuplaansa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #9

#9
Ei paikalliset osta turistikrääsää.

Ei niitä edes kaupitella paikallisille.

Monet ravintolat ovat suuntautuneet vain turisteille jne.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #10

Ymmärtänet itsekin että kulurakenne ei ole kestävä. Ja itse ehdottelet tämän tästä että yrittäjäksi vaan. Viroon siis.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #12

#12
Viro on markkinatalousmaa ja se saavuttaa aina tasapainon tuotoksen ja panoksen välillä.

Julkinen sektori pantiin tuottamaan, kun sitä leikattiin riittävästi.

Viro elää verotuloilla, eikä ota velkaa.

Olen ollut luomassa nykyistä Viroa ja uskoakseni ymmärrän sen talouden paremmin kuin suomalainen turisti.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #10

Tallinnan keskustassa tilavuokrat ovat kuitenkin maan keskitasoon nähden varmasti korkeat. Mitä pahempaa turistikrääsää, sitä pienemmät katteet. Pellavatuotteen otin esimerkiksi, koska suomalaisen tekstiilityötä arvostavan henkilön näkökulmasta se on tuote jota sieltä ehkä jopa kannattaa ostaa. Halpaa kun on.
Mutta en mitenkään pysty ymmärtämään hintaa suhteessa sivukuluihin siten että se olisi tuottavaa. Kiinalaista matkamuistokamaa on pilvin pimein. Hyvien ravintoloiden hinnat ovat Helsingin tasoa, joten halvemmilla tuotantokuluilla voi siellä hyvinkin tehdä tiliä.
Jos Suomessa haluaa laskea hinnan yhdelle myydylle kangaskaistaleelle, niin ensin pitänee laskea sivukustannukset ja jos en itse tee tuotetta, niin tekijälle. Ja kun on myymälävuokrat, logistiikka ja tekijälle maksettu, niin oma palkka veroineen ja eläkemaksuineen sen perusteella kuinka monta kangaskaistaletta voisi päivässä mennä kaupaksi. Puhumattakaan että voisi myymälänsä palkata ketään.
Virossa on monta tällaista optimistista liikeideaa ihan omasta takaa. Ilmeisesti kokeilevia äkkirikkaita yhä riittää. Kyseisellä konseptilla ei kovin kestävää liiketoimintaa ole luvassa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #18

#18
Turistikrääsän myymisellä ei ole mitään merkitystä Viron kansantalouteen.

Kysy mieluummin Viron teollisuudesta ja Suomea suuremmasta maatalousklusterista.

Virossa ei makseta maataloustukia. EU -maksaa peltohehtaarille 134 euroa.

Siinä kaikki, vaikka Viron maatalous on arvoltaan Suomea suurempi.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Virossa yksityisten ihmisten velkapommi on räjähtämäisillään.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #17
Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen Vastaus kommenttiin #20

Ei tule vaan Virosta. On kyse yksityisten ihmisten velkaantumisesta. Lähteeni on relevanttia alaa erinomaisesti tunteva taho, eivät Iltapulut.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #22

#22
Yksityishenkilöiden velat eivät ole Viron valtion velkoja.

Velat on myöntäneet yksityiset rahoituslaitokset.

Jokainen kansalainen vastaa veloistaan ja riskeistään.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen Vastaus kommenttiin #24

Juuri näin! Ja nämä velat voivat olla kotimaasta tai ulkomailta otettuja. Ne vaikuttavat kuitenkin kansantalouteen. Ja ulkomailta otettuina vaikuttavat Viron maksutasetta heikentävästi.

Käyttäjän JukkaPaljarvi kuva
Jukka Paljarvi Vastaus kommenttiin #22

Kai hänellä on esittää todistusaineistoa väittämänsä tueksi. Varmaankin kiinnostaisi keskustelijoita.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #31

#31
Nämä ovat vain sellaisia mutuheittoja, joihin ei pidä suhtautua vakavissaan.

Virossa on vaikea saada lainaa ilman vakuuksia.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Kävin joskus useinkin Tallinnassa. Kun seuraili sen kehitystä ja oman lamansa keskellä pyörimistä, niin villien vuosien aikaan autokanta oli huomattavasti parempi kuin Suomessa. Kun Sandander veti lainahanansa tiukalle, niin Tallinnan kaduille sopi hyvin liikkumaan. Eli rahoitusyhtiöitten autot hävisi liikenteestä.
Tämän hetkistä tilannetta en tiedä kun en niin usein siellä vieraile.
Olen ollut myös vierailuilla joissa olen tutustunut siihen nurjaan puoleen, siellä on omat köyhänsä ja hyvinvoivat ja sitten erikseen erilaiset keinottelijat.
Paljonko on Tallinnan vuokrataso, jos palkkataso liikkuu 400 - 1200€ käteen, niin ei taida tuo pienipalkkainen enää pystyä asumaan siellä.
Autokanta on aika huono elintason mittari tänä päivänä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#16
Neljälläsadalla ei tee kukaan töitä, kun työttömyyskorvaus on sama.

Yllättävän huonosti suomalaiset tuntevat Viron, kuten Hannu Kärkkäinen.

Tallinnassa saa asuttavassa kunnossa olevan asunnon 150 euroa/kk.

Moni asuu maalla ja käy Tallinnassa töissä asuen viikot Tallinnassa.

Enemmän minua surettaa Suomen miljoona köyhää.

Työttömyyskorvaus todella kalliissa maassa on vain 500 euroa kuukaudessa.

Leipäjonokansaa.

Virossakin jonotettiin leipää kaupoissa Neuvostoliiton aikaan.

Missä ne poloiset asuvat, kun Suomessa on niin pirun kylmä aina?

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen

Kyllä se kylmyys palaa Viroonkin markkinataloudesta huolimatta. Typeryys on ideologioista riippumatonta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #23

#23
Miten voit perustella typeryyden Viron kansantalouteen?

Kerro nyt viisaana meille tyhmille.

Miten hyvin tunnet Viron kansantalouden tunnusluvut?

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #25

En tunne tunnuslukuja, myönnän. Mutta em. esimerkkini on osoitus kestämättömästä kehityksestä josta kukaan ei voi mustaa valkoiseksi kääntää. Ehkäpä Virossakin on mahtavien neuvostotasavaltojen ajoista hyväveliverkosto, jolla on ollut rahaa pyöräyttää pyörä pyörimään mutta ei liikaa viisautta pitää pyöriä pyörimässä. Jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä ei ole sitä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #27

#27
''En tunne tunnuslukuja, myönnän.''

Kuitenkin kommentoit taloutta. Ookkona pöljä?

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #38

Kommentoin siitä näkökulmasta kuten täällä Suomessakin. Viiden euron pizzoilla ei tehdä kannattavaa liiketoimintaa eikä makseta veroja. Ihmetyksen näkökulmasta. Kyllä Viron talouskehityksen tukipilari on ihan yhtä haavoittuvainen kuin muissakin markkinatalouksissa. Jatkuvan taloudellisen kehityksen ikiliikkujaa ei ole vielä keksitty. Kuten aika moni totesikin, virolainen perusjamppa satsaa mieluummin menopeliin kuin asunto-osakkeeseen ja kiinteistöön. Ja velkavetoisesti. Mutta turha meidän on tässä kinastella. Ken elää, se näkee ;)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #61

Hei Tiina!

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että kommentoit plogejani.

En harrasta sensuuria.

Valitettavasti sinun yleissivitys ja taloustiedot ovat niin heikot, että lukiessani kommenttejasi tunnen myötähäpeää.

Toivon sinulta enemmän itsekritiikkiä ja harkintaa.

Täällä on näitä kahjoja jo ennestään.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #63

Kiitos. Painan sanomasi tiukasti mieleeni.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

# 19 #
Tässä poimittua tietoa.

Vertailuissa ei kannata käyttää korkeimpia päivärahoja kummassakaan maassa.

Suomessa.
Ansiopäiväraha = perusosa, ansio-osa + lapsikorotus
- Perusosa on vuosittain vahvistettavan peruspäivärahan suuruinen.
- Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää peruspäivärahan 105-kertaisen määrän, ansio-osa on ylimenevältä palkanosalta 20 prosenttia.
- Lapsikorotusta voi saada alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta, enintään kuitenkin kolmesta lapsesta.
- Täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi enimmillään olla 90 prosenttia päivärahanperusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Jos henkilöllä on oikeus korotettuun tai muutosturvan ansio-osaan, voi täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen olla enintään yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka.

Virossa
Virossa työttömän peruspäiväraha on neljä euroa päivässä, eli noin 120 euroa kuukaudessa. Lisäksi Virossakin voi saada tukea asunnon vuokraamiseen sekä työttömyyskorvaukselta putoamisen jälkeen toimeentulotukea – joka niin ikään on noin satasen kuukaudessa.
Työttömän peruspäivärahaa Virossa saa pääsääntöisesti yhdeksän kuukauden ajan. Ansiosidonnaista korvausta saa sadan päivän ajan 50 prosenttia ja sitten 40 prosenttia palkasta, mutta vähintään 180 ja enintään 1200 euroa kuukaudessa.
Rahallisesti, euroissa, Viro panostaa työttömyyden hoitoon siis 30 – 40 kertaa vähemmän kuin Suomi, ja ero kasvaa. Ihmisiä Virossa on neljä kertaa vähemmän kuin Suomessa.
Virolainen erikoisuus on myös se, että vaikka työttömyyden määrä maassa nousisi, eivät työttömyyden hoitoon ja esimerkiksi toimeentulotukiin panostetut rahasummat välttämättä vastaavasti nouse – vaan ne voivat myös laskea.
Käytännössä kyse on siitä, että virolaiset työttömät etsivät itselleen elantoa muilla keinoin – tai muista maista.

Viron talous (Wikipedia):
Virossa on noin 686 000 työssäkäyvää.
Vuonna 2008 Viron keskipalkka oli noin 780 euroa/kk eli 9360 euroa/v.
Viron työttömyysprosentti on 2.5 % (=100*17000/686000).
Työttömyyskorvaukset työtöntä kohti vuodessa ovat 7058 euroa (=120 miljoonaa/17000).
Suomen talous (Wikipedia):
Suomessa on noin 2,65 miljoonaa työntekijää.
Molempien sukupuolten mediaaniansio oli Tilastokeskuksen mukaan 3100 euroa/kk (vuonna 2014) eli 37200 euroa/v.
Suomen työttömyysprosentti on 20 % (=100*530000/2.65 miljoonaa).
Työttömyyskorvaukset työtöntä kohti vuodessa ovat 10377 euroa (=5.5 miljardia/530000)
Viron työttömyyskorvaukset ovat siis jopa 75 % (=100*7058/9360) keskipalkasta ja
Suomen vain 28 % (=100*10377/37200).
Koska Suomen palkkasumma vuodessa on 98.6 miljardia euroa (=2650000*3100*12), niin 6 miljardin säästöt saadaan laskemalla mediaaniansiota 6 % (=100*6/98.6) 2914 euroon/kk (=0.94*3100).

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #30

10 vuotta vanhaa vikitietoa Virosta ja nykypäivän tilastotietoa Suomesta vertaillen a´la Kärkkäinen.

Suomen talous ( BKT ) ei ole kasvanut käytännössä lainkaan v. 2007 jälkeen, eli siis viimeisen 11 vuoden aikana, joka on kaikkien lamojen ennätys koko Euroopassa rauhan ja nykyhistorian aikana. Virossa on sentään pystytty ko. aikana reaaliseen talouskasvuun ilman rajua velkaantumista Suomen tapaan.

Itse kävin Virossa 1. kerran v. 1991 ja täytyy vain todeta, että maa on noussut todellakin tyhjästä länsimaiselle tasolle vain neljännesvuosisadassa, joka on todellinen ihme maailman kaupan vapauduttua ja globalisaation edettyä samaan aikaan.

Neuvostoliiton romahdettua Kiina ja Kaukoidän maat olivat jo tällöin hyvässä vauhdissa valtaamassa leijonanosan koko maailman tavaratuotannosta, joten NL:n entiset kommunismisatelliitit jäivät ikään kuin tyhjän päälle kilpailukyvyttöminä investoinneista päätettäessä.

Viro on noussut yhdeksi maailman kiinnostavimmista ja kasvavimmista investointikohteista asiantuntijoiden piirissä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #35

#3
Viron suurin puute on raaka-aineiden vähyys ja pieni väestö.

Suomella ne on, mutta suksi ei luista.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #30

#30
''Vuonna 2008 Viron keskipalkka oli noin 780 euroa/kk eli 9360 euroa/v.''

Eikös nyt ole vuosi 2018? Miksi kirjoittelet kymmenen vuotta juttuja kuin olisivat tätä päivää.

Lue virolaisia lehtiä. Viron televisiota voit katsoa maksutta netistä ja televisiosta maksutta.

Virossa ei ole YLE-veroa, koska maata rakennetaan ihmisille.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #39

2015

"Työnhakupalvelu Monsterin palkkadatalaskurin mukaan kirvesmies tienaa Suomessa bruttona 2788 euroa, josta käteen jää verojen jälkeen keskimääräisen suomalaisen veroprosentin jälkeen 2019 euroa.

Virossa kirvesmies tienaa käteen keskimäärin 940 euroa."

Siinä suhteutettuna palkat molemmista maista-

Vertailun vuoksi kokki tienaa palkkadatalaskurin mukaan Suomessa käteen 1564 euroa ja Virossa 612 euroa.

Peruskoulun opettajan nettopalkka on laskurin mukaan Suomessa keskiarvoltaan 2217 euroa ja Virossa 738 euroa.

Ilmaista tietoa, tarkemmin

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #58

#58

''Peruskoulun opettajan nettopalkka on laskurin mukaan Suomessa keskiarvoltaan 2217 euroa ja Virossa 738 euroa.''

Õpetajate keskmine palk tõusis üle 1100 euro.

Tieto on kaksi vuotta vanha ja nyt se on 1229 euroa. Virossa puhutaan aina nettopalkoista.

https://www.postimees.ee/3595809/opetajate-keskmin...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä minun vuokramies on tehnyt neljälläsadalla eurollatöitä Keilassa tienkunnossapitoahoitavalle yhtiölle Keilassa, nyt yhtiökin on bankrotissa.
Vuokraansa on ollut tyytyväinen, kun on vastannut talonlämmityksestä ja sähkömaksuista.
Gnoomissa Keilassa saan hyvän aterian samallahinnalla, kuin munkkikahvit Kärsämäen TB:lä, lääkäriin pääsen maksutta ja jonoja ei ole.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

Työkkärin/toimeentulotuen päälle tulee Suomessa se asumistuki. Tuki jota olit lakkauttamassa.

Suomalainen köyhä saa v. 2018 noin 490 käyttörahaa kohtuullisten asumiskulujen lisäksi. Jos kaikesta yhteistoiminnasta kieltäytyy, niin summa voi tippua alle 400 euron. Nälkäkuolema ei vielä tuollakaan rahalla uhkaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #44

#44
Se raha on muilta pois.

Jokainen huolehtii itsestään, jos on terve ja työikäinen.

Ei Virossakaan kukaan nälkään kuole. Edes leipäjonoja ei tarvita.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari Vastaus kommenttiin #45

#45 just kirjoitit tarinan, kuinka Suomessa kuolee nälkään ja se on väärin. Koita nyt päättää.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #51

#51
Kyllä tiedän tapauksen yli kuukauden takaa, jossa eläkettä vitkuteltiin puolivuotta ja nuori eläkeläinen kuoli aliravitsemukseen.

Tämä siis Suomessa.

Suomessa on asuntoja monissa paikoissa tyhjillään. Ei köyhien tarvitse asua muiden tuella Helsingissä.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari Vastaus kommenttiin #53

Tyypin siis ei olisi tarvinnut kuolla aliravitsemukseen, koska meillä on tämä toimeentulotukijärjestelmä ja viimeisenä hätävarana kuntien myöntämät ruokakupongit.

Itse puhuit samassa blogissa sadoista tuhansista samassa asemassa olevista nälkäkuoleman partaalla olevista suomalaisista köyhistä. Korjasin näin suomalaisittain köyhänä asiaa.
Se ehdottamasi asumistuen lakkauttaminen kyllä nälkiyttäisi myös meikäläisen.

Helsingissä kaikki suomalaisittain köyhät eivät nytkään asu. Ei se Kainuun korpeen asumiskulujen takia pakkosiirtäminen kyllä erityisesti työnsaantimahdollisuuksia paranna tai kannustinloukkoja pura. Eikä siellä Kainuussakaan kukaan ilmaiseksi kämppää anna, vaikka asumistukia ei olisikaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #55

#55
Älä sössötä.

Hän kävi Kelassa useamman kerran ja viimeisellä kerralla käveli kotiinsa 50 kilometriä. Ei ollut rahaa edes bussilippuun.

''Itse puhuit samassa blogissa sadoista tuhansista samassa asemassa olevista nälkäkuoleman partaalla olevista suomalaisista köyhistä.''

En ole puhunut tai kirjoittanut. Suomi on kyllä matkalla siihen suuntaan.

Miksi et mene töihin? Rupea yrittäjäksi.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari Vastaus kommenttiin #56

#56 lopeta itse sössötys. En minäkään saa opintotukea, vaikka olen täysipäiväinen opiskelija.

Varmasti tuttavasi on kohdannut kusipäisen/osaamattoman virkailijan joka ei ole osannut neuvoa oikeiden tukien hakemista eläkepäätöstä odotellessa.

Olet kuitenkin myös itse osallinen tuttavasi kuolemaan levittämällä väärää tietoa.

http://rakennusliikeerbau.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #57

#57
En tunne tapauksen yksityiskohtia ja en ole syyllinen köyhyyteesi.

Ps. Kannattaa opiskelella sellainen ammatti, että pystyy elättämään itsensä ja perheensä.

Lisäksi vielä valtavat yhteiskunnalliset vastuut.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #53

Muiden tuella ne köyhät asuvat kunnasta riippumatta. Ja tuki muodostuu erilaisista hyödykkeistä ja palveluista. Joidenkin mielestä köyhän tilannetta edistää eristäminen pois näkösältä, vaikka kyse taitaa olla enemmänkin siitä että hyvin toimeentulevan näkymä paranee.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #62

Viittaan edelliseen kommenttiini.

Virossa ei makseta asumistukia.

Vuokrat on Virossa hyvin edulliset Suomeen verrattuna.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Miksi virolaiset työnakenteöevät Suomessa?

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Suomen paskavaltiossa on paremmat palkat ja sosiaalietuudet, pitää hyvinvointivaltiosta tulla tänne hakemaan alempaa elintasoa, ilmeisesti siksi.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Ehkä ei niin hyvinvointivaltiosta mutta toki joka €uro Eestiläisille kelpaa ja parantaa hyvinvointia siellä. Suomi on todella hieno maa ulkomaalaisille, täällä ei pihistellä. Romanikerjäläisetkin hylkivät heimoveljiämme meidän eduksemme.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #33

#33
Virossa on perintönä suuri etninen vähemmistö. Lisää ei kaivata toistaiseksi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#29
Minäkin tunnen useita seka-avioliittoja, joten niitä täytyy olla pelkästään tuhansia.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#28
Miksi suomalaiset tekevät töitä Virossa?

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Olenhan minä tuota etelä-naapurin elämää seuraillut ihan käytännössä, aina Neuvosto-Eestin ajoilta lähtien, en tosin täysin turistina, vaan siellä asioivana ja parinkin perheen elämää liki kolmenkymmenen vuoden ajalta.
Palkkatasosta; alle 1000€ kuukausipalkalla työskentelee melkoinen määrä väestöstä. Nyt keskituloinen n viisikymppinen henkilö ei koskaan tule saavuttamaan sellaista eläkettä, jolla tulisi toimeen. Autokanta on melkoisen uutta... mutta kun katsotaan sitä omistajasaraketta; rahoitusyhtiö. Näin kertoili minulle mm Mardussa Silber auton huoltopäällikkö. Minä kun siellä vanhan Mersuni olen aina remontilla ja huolloilla käyttänyt.
Asunnostani Tallinnassa luovuin kymmenisen vuotta sitten kun siirsin yritykseni takaisin Suomeen; mitään hyötynäkökohtaa en Tallinnassaoloajalle oikeastaan pystynyt yksilöimään, paitsi, pitihän sekin kokeilla.
Hammaslääkärissä olen siellä käynyt, Kliinik 32, säännöllisesti, nyt implanttihoito ja n puolet halvempi kuin Suomessa mutta laadukasta ja nykyaikaisin välinein.
Kaikesta huolimatta, en enää sinne asumaan muuttaisi.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Ajassa olevan aiheen nostit. Mutta näetkö asian aivan realistisesti, vaiko kevyesti pinkkien lasien läpi? Onko Viron kieltämättä jopa raju nousu mennyt ilman "uhreja"?

Tallinnahan ei ole koko Viro, eikä Vanhassa kaupungissa pyörähtänyt tiedä maan elämästä, sanoi joskus eräs virolainen. Hänen mukaansa Virossa pelattiin osin kylmää peliä ja ihminen unohtui. Kun Viro liimautui EU:n kylkeen maassa oli työttömyyttä, palkat toimeentulon alla, itsemurha-aallostakin kerrotaan synkimpään aikaan, kun tavan kansalainen ei pärjännyt. Verrataan Suomen 1990-luvun kriisiin, molemmat kaipaavat käsittelyä.
Onko tuo kuva hinnasta jonka Viro maksoi noususta, aivan väärä?

Viron autokanta kertoo koruptiosta. Toisaalla hulvattoman suuria autoja ja toisaalla eletään kädestä suuhun. Minulle tulee mieleen Koilis-Aasian maat, joissa näke uusimpia Mersuja ja Porscheja ja toisaalla nähdään nälkää. Noh tuossa liioitelin, mutta siis periaatteessa.

Sivumennen ja ohi aiheen, ihailen virolaisten rohkeaa arkkitehtuuria. Vanhaa ja todella modernia rinnan. Poikkeaa suomalaisesta, varovaisesta ja persoonattomasta rakennustyylistä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#36
''Tallinnahan ei ole koko Viro''

Totta.

Minä asun lähellä Tarttoa. Tallinna on menettänyt 100.000 asukasta naapurikuntiin ja muualle.

Virossa on harvaan paikkaan pitkä matka. Monet asuvat maalla ja käyvät töissä Tallinnassa.

Töissä käymistä ei rajoita esim. korkeat autojen hinnat ja niiden käyttö.

En haluasi asua Tallinnassa. Viihdyn maalla. Kasvukausi on meillä kuukauden pidempi kuin Suomen parhailla paikoilla.

Ei jääneet viljat peltoon.

Ai ne uhrit.

Neuvostoliiton miehitys tappoi väkivaltaisesti n. viidenneksen Viron väestöstä.

Lopuksi.
Ystäväsi on entinen seltsimees eli kommunisti ja he ovat joutuneet nyt töihin, eikä elä enään paskaa puhumalla.
Ihmisenä ymmärrän heitä.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Tattis kommentista. Olet näemmä kotiutunut sinne Tartton seuduille. Ei hassumpaa liene.

Ai tietolähteeni oli "seltsimees", hmmm... ehkä, ehkä ei, tavan virolainen vain. Kun maata laitetaan kuntoon - etenkin Neuvostoliiton jäljiltä tai vaikka nyt Suomessa - sillä tietty on hintansa. Kaikilla ei silloin mene aina kuin "strömsössä". Hyväksyykö heikkojen putoamisen sallimisen, on mielipide kysymys niillä jotka eivät asiaan voi vaikuttaa ja poliittinen niillä jotka asiaan vaikuttavat.
Ehkä rinnastus Neuvostoliiton uhreihin on hiukan kaukaa.

Sinulla on selkeät kannat asioihin, +++ siitä. Viihtyisiä päiviä sinne lahden eteläpuolelle.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #42

#42
Kyllä Viro oli aivan tyhjäksi ryöstetty vuonna 1991, kun Puna-armeija yöllä lähti. Osa yksiköitä jäi vielä varastelemaan.

Ei ollut kanttia lähteä päivällä.

Junavaunut oli täynnä varastettua tavaraa aina autoja myöten.

Kansa näki nälkää ja kaupat olivat hajua täynnä.

Asunnot olivat kylmiä öljyn puutteen vuoksi.

Suomi lähetti kaksi laivallista öljyä Muugan satamaan ja selvittiin pahimpien pakkasten yli.

Oli se kurjaa aikaa. Ei siinä sympatiat riittäneet kotiseltsimeestele.

Minä olisin muutaman ammuttanut, mutta mm. Mart Laar pani vastaan.

No he olivat lopun ikäänsä vapaaehtoisessa kotiarestissa.

Edelleen pidän Pullapään pataljonan kohtelua sikamaisena ja sen kunnia pitäisi palauttaa.

https://et.wikipedia.org/wiki/Pullap%C3%A4%C3%A4_k...

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Aikanaan lehti kirjoitti että postipakettien määrä Viroon on merkittävän suuri.
Suomi pääsi eroon vanhoista maatalouskoneista.
Molemmat edistivät tuhkasta nousua.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#47
Viro teki muutamasta suomalaisesta maatalouskoneesta parannetun kopion ja niitä menee valtavasti vientiin.

Suomen koko kalastuslaivaston ostaminen oli pienoisnokia Virolle.

Kaikki kala menee kaupaksi.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Olen siinä luulossa että virolaiset ovat myös ostelleet suomalaisia kalatukkuja.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#52
Pitää paikkansa ja mm. Poutun lihajalostustehtaan.

Tekevät hyviä makkaroita.

https://www.marmai.fi/uutiset/pouttu-myytiin-viroo...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset